Kenen vastuulla on fyysinen työkyky?

Fyysisellä työkyvyllä tarkoitetaan yksilön kykyä selviytyä työtehtävistä, jotka edellyttävät kehon fyysistä toimintaa, kuten liikkumista, asentojen hallintaa tai voiman käyttöä. Fyysinen työkyky on osa kokonaisvaltaista työkykyä, ja siihen vaikuttavat muun muassa kehon rakenteet, liikkuvuus ja koordinaatio. Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat tyypillisiä fyysistä työkykyä heikentäviä tekijöitä.

Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ja vaivat tulevat kalliiksi

Pihlajalinnan työterveysasiakkuuksissa TULE-syiden aiheuttamia sairauspoissaoloja kertyy keskimäärin 2,4 päivää työntekijää kohden vuodessa. Kun yhden sairauspoissaolopäivän hinnaksi arvioidaan 370 €, on työntekijäkohtainen kustannus tällä kaavalla 888 € vuodessa. 

Asiakkaillamme TULE-syistä kertyneiden sairauspoissaolojen määrä (mediaani) on reilut 3 päivää vuodessa työntekijää kohden. TULE-syiden osuus kaikista sairauspoissaoloista on noin viidennes. TULE-vaivoista voi aiheutua muitakin kustannuksia työnantajille, sillä ne vaikuttavat esimerkiksi työeläkemaksuihin. 

Kuka voi ehkäistä TULE-vaivoja ja edistää fyysistä työkykyä?

Työpaikan terveyskontekstissa keskeisiä toimijoita ovat työnantaja, työntekijä ja työterveys. Työnantaja sisällä ovat myös työsuojeluorganisaation eri toimijat. Kaikilla tahoilla on omat roolinsa TULE-vaivojen vähentämisessä. Seuraavassa tarkastellaan näiden roolien erityispiirteitä esimerkkien avulla.

• Tilapäiset työjärjestelyt tai korvaava työ on esimerkki toiminnosta, jossa kaikki kolme tahoa toimivat yhteistyössä ja vastuita on kaikilla. Tarvitaan sekä työpaikan että työterveyden yhdessä sovitut ja työarkeen juurrutetut käytänteet. Tilanteen käynnistys yksittäisen työntekijän kohdalla voi tulla miltä vaan taholta kenen vaan toimesta. Toteutuksen ohjelmoinnissa tarvitaan useimmiten kaikkia – työntekijää, työnantajaa sekä työterveyttä.

• Työntekijän yksilöllisen TULE-terveysosaamisen kehittäminen on esimerkki toiminnosta, joissa työntekijä ja työterveyden toimijat ovat keskiössä. Tässä työantajan rooli on vähäisempi.

• Työnantajan tekemä työhyvinvoinnin ja työkyvyn luotaaminen työarjessa on ennen kaikkea työnantajan vastuulla ja vallassa. Tähän kuuluu myös sellaisen ilmapiirin edistäminen, jossa työntekijät uskaltavat, tohtivat ja haluavat tuoda jo varhaiset TULE-terveyteen liittyvät tuntemukset esiin oikea-aikaisesti. Eli kun ei vielä ole aiheutunut varsinaisia vaivoja saati poissaoloja, päästään vaikuttamaan ennakoiden esimerkiksi työn fyysisen ergonomian edistämiseen.

Yleinen hyvinvointi vaikuttaa myös fyysiseen työkykyyn

Työkyky ja TULE-terveys eivät muodostu tarkkarajaisista lohkoista ja laatikoista vaan ovat monisyisiä ja verkostomaisia. Esimerkiksi liiallinen psyykkinen kuormitus voi heikentää fyysistä palautumista ja altistaa myös TULE-vaivoille. Siksi kaikki toimenpiteet, jotka edistävät henkilöstön hyvinvointia, tukevat samalla myös fyysistä työkykyä.

Työntekijän käsissä (ja jaloissa) on hyvät kortit

TULE-vaivojen synnyssä omalla toiminnalla ja muilla yksilökohtaisilla seikoilla on enemmän merkitystä kuin useiden muiden oireiden kohdalla. Yksikään työn fyysinen kuormitustekijä ei esimerkiksi suoraviivaisesti aiheuta tuki- ja liikuntaelimistön ylikuormittumista ja vaivoja, vaan välissä on aina yksilön tietotaito (kuten kehon käyttö) ja fyysiset ominaisuudet. Vertailukohtana voi ajatella esimerkiksi kemikaali- tai melualtistumista, joiden terveysvaikutukset ovat huomattavasti vähemmän yksilöriippuvaisia.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työympäristön fyysinen ergonomisuus ei yksin riitä, vaan samalla tulisi varmistaa henkilöstön ergonomiaosaaminen eli taito hyödyntää työympäristön ergonomiaa dynaamisesti. Tämä TULE-vaivojen ominaispiirre korostaa yksilön mahdollisuutta vaikuttaa omaan TULE-terveyteensä. Jokaisella työntekijällä on myös oma terveydentekovälineensä – tuki- ja liikuntaelimistö. Tämän avulla liikkumalla edistetään terveyttä ja hyvinvointia. 

Fyysisen työkyvyn ylläpito ja kehittäminen vaatii jatkuvaa yhteistyötä ja aktiivisuutta. TULE-vaivojen ehkäisyssä ei ole yhtä ratkaisua, vaan tarvitaan monipuolista ja pitkäjänteistä vaikuttamista. Kun jokainen taho kantaa vastuunsa, voidaan vähentää poissaoloja, parantaa työhyvinvointia ja säästää kustannuksia – sekä ennen kaikkea tukea työntekijöiden terveyttä ja toimintakykyä.

Lähdetään edistämään fyysistä työkykyä yhdessä

Lisäsparrausta yhteistyömuodoista ja niiden kehittämisestä voi käydä organisaationne nimetyn työfysioterapeutin kanssa.

Lauri Raivo, palvelupäällikkö, työfysioterapiapalvelut