Vastuullisuus
Vaikuttavasti vastuullinen Pihlajalinna.
Vastuullisuus Pihlajalinnassa
Pihlajalinna on terveydenhuollon uudistaja. Yhtiöllä on merkittävä yhteiskunnallinen rooli sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoamisessa kansalaisille hyvinvointialueiden kumppanina ja työterveys- ja vakuutusyhtiöyhteistyön sekä kuluttaja-asiakkaille tarjottavien palveluiden kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa vastuuta terveydestä ja hyvinvoinnista tarjoamalla kattavia palveluita laadukkaasti, vaikuttavasti ja vastuullisesti sekä potilasturvallisesti ympäri Suomen.
Raportoimme vastuullisuustyöstämme osana vuosiraporttiamme. Pihlajalinnan kestävyysraportti noudattaa CSRD-kestävyysraportointidirektiiviä (Corporate Sustainability Reporting Directive) ja eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (European Sustainability Reporting Standards, ESRS) vaatimuksia.
Vastuullisuusohjelma
Pihlajalinnan vastuullisuusohjelma määrittelee Pihlajalinnan vastuullisuuden keskeisimmät teemat, mittarit ja tavoitteet.
Vaikuttavasti vastuullinen Pihlajalinna -vastuullisuusohjelma keskittyy kolmeen pääteemaan:
1. Vaikuttavaa terveyttä
Korkealaatuiset ja kustannustehokkaat terveyspalvelut kaikkien saatavilla. Lääketieteellinen laatu ja vaikuttavuus ovat Pihlajalinnan tärkeimpiä strategisia prioriteetteja.
Vaikuttavat terveyspalvelut
Potilasturvallisuus
Hyvinvoinnin vahvistaminen
2. Hyvinvoiva pihlajalinnalainen
Merkityksellistä työtä laadukkaasti johdetussa ja hyvinvoivassa työyhteisössä. Pihlajalinnassa kohdataan asiantuntijat tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti sekä varmistetaan henkilökohtainen ja ammatillinen kehittyminen.
Henkilöstön hyvinvointi
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus
Osaavat ammattilaiset
3. Kestävää liiketoimintaa
Vastuullisesti tuotettuja terveyspalveluita. Panostamalla kestävään kehitykseen edistetään asiakkaiden, henkilöstön ja ympäristön hyvinvointia.
Ilmastonmuutoksen hillintä
Vastuullinen hankintaketju
Eettiset toimintatavat
Kestävän kehityksen tavoitteet
Osoituksena sitoutumisestaan vastuulliseen liiketoimintaan Pihlajalinna on liittynyt syksyllä 2022 UN Global Compact -yritysvastuualoitteeseen. UN Global Compact -aloitteen periaatteen mukaisesti Pihlajalinna on sitoutunut omaksumaan, tukemaan ja toteuttamaan omassa vaikutuspiirissään näitä ihmisoikeuksiin, työelämän periaatteisiin, ympäristöön ja korruption vastaiseen toimintaan liittyviä perusarvoja.
Pihlajalinna on sitoutunut tukemaan toiminnassaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (Sustainable Development Goals). Kaikista YK:n tavoitteista Pihlajalinna on tunnistanut toiminnalleen olennaisimmat SDG-tavoitteet vuonna 2024 päivitetyn vastuullisuusohjelman mukaisesti. Näitä ovat
Terveyttä ja hyvinvointia
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Imastotekoja.
Vuoden 2024 raportti ja selvitys toiminnan edistymisestä on luettavissa täältä: Vuosiraportti 2024 (pdf)
Pihlajalinnan vastuullisuusohjelma edistää kolmea YK:n kestävän kehityksen tavoitetta
Terveyttä ja hyvinvointia
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Ilmastotekoja
Kestävää liiketoimintaa
Pihlajalinna-konsernin vastuullisuusohjelma määrittelee keskeisimmät teemat ja toimenpiteet ympäristö- ja ilmastotavoitteiden edistämiseksi. Lisäksi ympäristöpolitiikka koostaa toimintaperiaatteet ympäristöjohtamiselle ja käytänteille, kuten esimerkiksi toiminnan ympäristövaikutusten tunnistamiselle ja toiminnan jatkuvalle kehittämiselle.
Pihlajalinnan yksityiset terveyspalvelut eli työterveys- ja lääkärikeskukset sekä sairaalat on sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjohtamisstandardin mukaisesti.
Ympäristötoimenpiteitä seurataan muun muassa auditoinnin, laadunhallinnan, palautteiden, poikkeamailmoitusten ja omavalvonnan avulla. Pihlajalinna on sitoutunut Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi) ja asettamaan tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen lämpenemistavoitteen mukaisesti.
Tavoitteet kattavat oman toiminnan (Scope 1 & 2) sekä koko toimitusketjun (Scope 3) päästöjen vähentämisen, ja ne toimitetaan SBTi:lle hyväksyttäväksi viimeistään huhtikuussa 2027.
Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista
Pihlajalinnan laatupolitiikka ja laadunhallintajärjestelmä tukevat konsernin strategiaa. Laatupolitiikan tavoitteena on varmistaa, että konsernin toiminta vastaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä ja että toiminta on toimilupien ja toimialan vaatimusten mukaista.
Pihlajalinnan laadunhallinta perustuu muun muassa kattavaan omavalvontaan, ulkoiseen laadunvarmistukseen sekä kattavaan viranomaisvalvontaan. Vuoden 2024 alussa voimaan astunut valvontalaki säätää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvonnasta sekä palveluntuottajan toimintaedellytyksistä, rekisteröinnistä ja omavalvonnasta. Palveluntuottajan, kuten Pihlajalinnan, on laadittava vastuulleen kuuluvista tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma. Ohjelma kuvaa, miten palveluntuottaja järjestää ja toteuttaa omavalvontansa. Pihlajalinnan omavalvontaohjelman liitteitä ovat konsernin lääkehoitosuunnitelma, tietoturvasuunnitelma ja ympäristösuunnitelma. Omavalvontaohjelma ja -suunnitelmat tarkistetaan ja päivitetään vuosittain tai tarvittaessa toiminnan tai toimintaympäristön muuttuessa. Omavalvonnan avulla laatuun tai turvallisuuteen liittyvät riskit pystytään tunnistamaan ja korjaamaan nopeasti. Omavalvontaohjelma ja -suunnitelma löytyvät Pihlajalinnan verkkosivuilta.
Leikkaustoiminnan tavoitteena on nopea ja laadukas hoitoketju, jota Pihlajalinnassa kehitetään jatkuvasti. Toiminnassa pyritään asiakkaan mahdollisimman nopeaan kuntoutumiseen ja työkyvyn palautumiseen tapaturman tai leikkauksen jälkeen. Hoitoon pääsyä, sairauspoissaolojen pituutta ja kuntoutumista seurataan eri työkaluin, mikä mahdollistaa poikkeamiin puuttumisen ja toiminnan kokonaisvaltaisen kehittämisen. Hoitoon pääsy tavoiteajassa on tärkeä leikkaustoiminnan ja tapaturmavakuutusasiakkaiden hoitoketjun vaikuttavuuden indikaattori.
Pihlajalinna panostaa palveluihin, joilla voidaan vähentää pitkiä sairauspoissaoloja, pysyvää työkyvyttömyyttä, inhimillistä kärsimystä sekä vähentää työnantajan ja yhteiskunnan kuluja. Sairauksien ennaltaehkäisy on yhteiskunnallisesti kaikkien etu ja säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä. Ennaltaehkäisevän toiminnan painottaminen on keskeinen tavoite erityisesti työterveyshuollossa. Tätä seurataan ammattiryhmäkohtaisesti. Tavoite ja tulokset on esitetty oheisessa taulukossa. Kehityksen suunta on oikea ja saavutetut tulokset linjassa tavoitteiden kanssa. Pihlajalinna jatkaa hyvien käytänteiden ylläpitämistä ja seuraa kehitystarpeita jatkossakin aktiivisesti.
Asiakaskokemusmittauksista saatuja tuloksia hyödynnetään asiakaskokemuksen johtamismallin mukaisesti koko konsernin kehitystoiminnassa. Pihlajalinnan johto (johtoryhmät, alue- ja liiketoiminnan johto) seuraa palautteiden kokonaisuutta kuukausi- ja kvartaaliraporttien välityksellä ja vastaa kehittämistoimenpiteistä. Lisäksi kuluttajia ja loppukäyttäjiä kuullaan säännöllisesti ja saadun palautteen ja kehitysehdotusten perusteella Pihlajalinna kehittää toimintaansa sekä asettaa tavoitteita ja prosesseja näiden edistymisen seuraamiseksi. Asiakaskokemus on Pihlajalinnan strateginen painopiste ja asiakaskokemuksen mittaaminen ja palauteprosessi ovat osa asiakaskokemuksen johtamismallia. Palauteprosessi nostaa aihioita palvelukehitykseen. Asiakasrajapinnasta nousevat tarpeet laadun kehittämiselle ovat kes-keisessä roolissa koko Pihlajalinnan toiminnan kehittämisessä. Pihlajalinna noudattaa johtamismallissa ja palauteprosessissa korkean tietosuojan käytäntöjä. Asiakkaan proaktiivisesti antaman asiakaspalaut-teen lisäksi Pihlajalinna mittaa päivittäin asiakaskokemusta erilaisin kyselyin, tekstiviestitse tai suoraan digitaalisen asioinnin kanavassa.
Pihlajalinna mittaa asiakaskokemusta muun muassa nettosuositteluindeksillä (Net Promoter Score, NPS). Pihlajalinna raportoi kestävyysraportissa terveyspalvelujen NPS-tuloksen ja tavoitteet tuleville tilikausille. Terveyspalvelut sisältävät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut, niin yksityisten terveyspalveluiden kuin julkisten palveluiden puolelta (asiointi lääkärikeskuksissa, leikkaustoiminta, etävastaanotot, palvelut hyvinvointialueilla). Terveyspalvelut eivät sisällä hyvinvointipalveluita tai asiakaspalvelua (kuntosalipalvelut, contact center). Tavoite ja tulokset on esitetty oheisessa taulukossa.
